Arkea

Tasaista arkea. Painon suhteen nuo kaksi sanaa kertovat enemmän kuin mikään muu. Paino laskee kyllä, mutta hitaasti. Mihinkäs tässä kiire olisikaan. 

Vaatekokoa olen miettinyt, huolimatta pudotetusta kilomäärästä vaatekoko ei ole laskenut niin paljon kuin olisi voinut kuvitella. Esimerkiksi housujen koko oli ennen 56 ja nyt se on mallista riippuen 48 tai 50. Se ei tuosta varmaan hirmuisen paljon alemmaksi edes laske johtuen mahtavasta maharoikosta. Mutta eipä sillä ole väliä minkäkokoisia vaatteita käyttää :)

Oikeastaan kaikki ajatukset ovat nyt siinä vauva-asiassa. Tuntuu vain ettei mikään onnistu sillä saralla. Ei vaikka mitä yrittäisi. Yksi lääke piti jo hakea avuksi ja lääkärinaika tuloilla. Tuulimyllyjä vastaan taistelen, melko lailla toivoni menettäneenä. Pitää vaan yrittää olla kärsivällinen ja siinä sivussa tiputtaa painoa niin paljon kuin se vaan tippuu. 

Liikunnasta sen verran, että tällä viikolla tuli hankittua kuntosalikortti ja tuore saliohjelmakin on joten eipä tässä muuta kuin salia kohti!

Lomailua

Kuva on taannoiselta lomaltamme :) Kuka tunnistaa missä on oltu? 

Tuossa neljänkymmenen kadotetun kilon kohdalla tuli pieni plääh (ja loma), oli suvantovaihe painon laskussa. Mutta nyt se taas menee alaspäin :) Elokuussa, noin 4.5 viikon päästä on jälkitarkastus (tosin rt on jo aiemmin) ja tavoitteena olisi, että silloin paino olisi alle 90kg. Saa nähdä miten käypi. 

Olen yrittänyt opetella uudenlaista asennetta, vauhdilla ei väliä kunhan suunta alaspäin. Urheilua olen vähentänyt radikaalisti, mutta liikun kuitenkin 5-6krt viikossa ja vähintään tunnin kerrallaan. Kaveriksi lenkille ostin MBT-kengät, enkä kyllä enää muilla kävelisi :) 

Päivitykset tulevat nyt hitaammin kesällä, sama tahti varmaan jatkuu vielä kesän jälkeenkin ellei mitään ihmeitä tapahdu. Painoa varmaan päivittelen parin viikon välein tästä lähtien, mutta sitäkään en mene lupaamaan vaan katsotaan. 

Mukavaa kesän jatkoa kaikille!

Hankaluuksia

Toinen viikko leikkauksesta takana, painon tilanne plusmiinus nolla viime viikkoon verrattuna. Eihän siihen voi tyytyväinen olla. Eihän se paino ilman leikkaustakaan laske tasaisesti, mutta luulis että näillä syömisillä se menis edes alaspäin. Olen sellainen kaikkihetimullenyt-ihminen ja nyt tuntuu sillä lailla voimattomalta että kaikkesi teet ja mitään ei tapahdu. No jospa ensiviikolla. 

Olo on fyysisesti melko loistava. Tuntuu siltä kun leikkauksessa ei olisi ollutkaan. Tämä tapahtui oikeastaan heti sen jälkeen kun hakaset oli poistettu eli viime viikon perjantaina. Hakasia oli yhteensä 13 ja niiden poistaminen ei muuten sattunut yhtään. 

Nyt kun leikkauksesta on kulunut se 2 viikkoa niin saa aloittaa muunkin liikkumisen kun kävelyn. Taidan tänään hypätä pyörän selkään ja ajella johonkin pitkälle. Ehkä se vie harmitusta pois siitä ettei paino ollut laskenut. 

Liikunta vatsaleikkauksen jälkeen

Tässäpä näitä liikuntajuttuja kun niitä kommenteissa kyseltiin :) Tälläiset siis on sairaalasta saadut ohjeet: 

Sairasloman (2vkoa leikkauksesta) aikana: 

* Toipumista edistät ulkoilemalla ja kävelylenkkejä tehden

* Vähitellen lisäät omien tuntemuksien mukaan kävelymatkan pituutta ja vauhtia

* Vältä raskaampia nostoja ensimmäisten viikkojen aikana

Sairasloman jälkeen: 

*Kuntosi mukaan voit vähitellen aloittaa kevyemmät liikuntaharrastukset, esim: reippaammat kävelyt, sauvakävely, pyöräily, uinti, hiihto. 

N. 1.5-2 kuukauden jälkeen: 

* Voit aloittaa raskaammat jumpat, kuntosaliharjoittelun, rullaluisteluin, hölkän, ratsastuksen, golfin yms. 

Minä olen näistä nyt harrastanut kävelyä, ensimmäisen kävelylenkin ulkona tein muistaakseni 3 päivää leikkauksen jälkeen. Sen jälkeen melkein joka päivä. Maanantain lenkki oli n. 2km-3km ja eilenkin tuli oltua jaloillaan kun kierreltiin kaupoilla. 

Noiden ohjeiden lisäksi mukaan sai liikuntapiirakan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä että kuntoliikuntaa suositellaan harrastettavaksi 2-3 tuntia viikossa joka toinen päivä. 

Minulta poistetaan mahasta nämä hakaset huomenna, ajattelin ensiviikolla kokeilla ainakin pyöräilyä. Uimisen ja vesijuoksunkin pyrin aloittamaan melko pian, mutta voi olla ettei vielä ensiviikolla. Riippuu siitä miten nuo haavat reagoi hakasten poistamiseen. 

Ensimmäinen viikko

Ensimmäinen viikko leikkauksen jälkeen takana. -2,2kg, kai siihen voi tyytyväinen olla.  Maha tuntuu vielä olevan jotenkin turvoksissakin. 

Heti leikkauksen jälkeen mitään mustelmia ei ollut, mutta nyt on keskellä mahaa ihan reilun kokoinen mustelma. Onneksi se ei ole kipeä. Hakaset otetaan haavoista pois perjantaina ja ensiviikolla voisi alkaa jo pyöräillä/mennä uimaan. 

Ollaan tehty koko perheen voimin pieniä kävelylenkkejä, eilen vähän pitempi. 

Syömisongelmat jatkuu. Mikään ei tahtoisi maistua :( Ehkä se tästä. 

Uutta arkea

Viisi päivää uuden masun kanssa on elämää takana. Kipulääkettä ei ole tarvinnut ottaa perjantain jälkeen, kipuja ei ole ollut. Olen siitä onnellinen :) 

Olen ollut aika väsynyt leikkauksen jälkeen, varmaan pääasiassa siksi, että olen joutunut nukkumaan selälläni mikä ei ole luontainen asento minulle. Eilen illalla ähräsin itseni kylkiasentoon enkä herännyt yön aikana kuin kerran! Olo on melkein kuin uudella ihmisellä, olen nukkunut ainakin viisi tuntia yhtä soittoa. 

Syömiset hakee paikkaansa. Näläntunnetta ei ole leikkauksen jälkeen ollut. Koko ajan pitäisi kuitenkin olla syömässä. Monet ruuat ällöttää, eikä välttämättä tekisi mieli syödä ollenkaan joinainen hetkinä. Pitää vaan yrittää etsiä ne ruuat mitkä parhaiten alas menevät ja syödä sitten niitä. Seurailen syömisiäni kalorilaskurissa, päivää kohti on nyt tullut n. 800-900 kaloria. Olen noihin kaloreihin syönyt niin paljon kun pystyn. 

Syömiset siis sujuvat joten kuten pikku hiljaa opetellen, mutta juomisen kanssa on aika suuria ongelmia. Vesi ei tahtoisi mennä millään alas, se jopa suoraan sanoen maistuu pahalle. Typerää, koska ennen leikkausta join paljon vettä. Tämäkin asia pitää varmaankin opetella uudestaan. Maito menee aavistuksen paremmin ja loistavasti jos se on kaakaota, mutta kaloreiden vuoksi en viitsi tuota kaakaota kitata paljoa. Pitänee seuraavalla kauppareissulla keksiä jotain muuta mitä tekisi mieli juoda nikottelematta. Nytkin minulla on vesilasi vieressä, mutta eilen kolmen desin juomiseen meni varmaan kolme tuntia eli nytkään odotukset eivät ole kovin korkealla. 

Summa summarum, kovasti opettelua tässä uudessa arjessa. 

Elossa ollaan

Tulin vain pikaisesti ilmoittamaan, että elon puolella ollaan. Kertoilen varmaan ensiviikolla enemmän koko reissusta ja olosta, nyt kroppa vaatii lepoa. Siihen asti, moro :)

Odottelua

Odottelua on tämä arki. Paino on tietysti laskusuunnassa ENEn vuoksi, mutta se laskee tuskallisen hitaasti ja on hieman jumissakin tällä hetkellä. Mutta minkäs teet :P Leikkaukseen enää reilu viikko, voi apua. Viikon päästä täytyy käydä antamassa verinäyte tilattavaa verta varten ja sitten odotellaankin varmistusta leikkausajasta. Kunpa se pysyisi aamun ekana niin ei tarvitsisi odotella enää silloin.