tiistai 17. elokuuta 2010

Kontrollit


Viime viikolla oli ensimmäinen leikkauksen jälkeinen kontrollikäynti, ravitsemusterapeutilla. Tuota käyntiä ennen otetut verikokeiden tulokset olivat ihan hyviä. Muutamassa arvossa olisi korjaamisen varaa mutta ehkäpä ne korjaatuvat itsestään ajan kanssa. Syömisten kalorimäärää pitäisi kuulema nostaa 1200-1500 kaloriin päivässä, etenkin jos liikkuu paljon. Nythän minulla menee noin tonni päivässä. Mutta yritän nostaa sitä kun kerran käsky kävi. 

Eilen oli sitten lääkärikäynti(kirurgi). Tapasin Mr. V:n, ensimmäistä kertaa itseasiassa. Painosta sanoi sen verran, että kun minä nyt olen laihtunut 60% ylipainostani niin enempää ei tarvitsisi. Että tämä prosenttiluku on se mihin leikkauksella pyritään. Jotensakin hämmentävää, ei tarvitsisi enää laihtua? Toisaalta vapauttavaa, kaikki tästä alaspäin on plussaa :) Enkä minä aio tähän lopettaa, tavoitepainoon on vielä matkaa ainakin 25kg. Aika näyttää miten käy. 

Seuraava kontrolli on huhtikuussa 2011, jolloin sitten enemmänkin puututaan noihin veriarvoihin. Ennen sitä käyntiä otetaan kuulema vino pino verikokeita. Tuohon on sen verran pitkä aika, että ehkä ne veriarvot joissa parantamisen varaa olisi ovat jo itsestään korjaantuneet siihen mennessä. Näin lääkärikin eilen ennusti. 

Katsotaanpa sitten, että missä vaiheessa meille siunaantuu lisää jälkikasvua. Asia on aika vaikea, joten sen enempää en varmaan siitä tule kirjoittelemaan tänne. Jokainen kauan yrittänyt varmaan tietää miltä tuntuu pettyä kerta toisensa jälkeen. Eikä tietysti välttämättä tarvitse niin kauaa yrittää pettyäkseen valtavasti, mutta mitä enemmän aikaa kuluu sitä kovempi pettymys on.  Ehkä jonain päivänä uutiset tältä saralta ovat hyviä? 

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Lomailua


Kuva on taannoiselta lomaltamme :) Kuka tunnistaa missä on oltu? 

Tuossa neljänkymmenen kadotetun kilon kohdalla tuli pieni plääh (ja loma), oli suvantovaihe painon laskussa. Mutta nyt se taas menee alaspäin :) Elokuussa, noin 4.5 viikon päästä on jälkitarkastus (tosin rt on jo aiemmin) ja tavoitteena olisi, että silloin paino olisi alle 90kg. Saa nähdä miten käypi. 

Olen yrittänyt opetella uudenlaista asennetta, vauhdilla ei väliä kunhan suunta alaspäin. Urheilua olen vähentänyt radikaalisti, mutta liikun kuitenkin 5-6krt viikossa ja vähintään tunnin kerrallaan. Kaveriksi lenkille ostin MBT-kengät, enkä kyllä enää muilla kävelisi :) 

Päivitykset tulevat nyt hitaammin kesällä, sama tahti varmaan jatkuu vielä kesän jälkeenkin ellei mitään ihmeitä tapahdu. Painoa varmaan päivittelen parin viikon välein tästä lähtien, mutta sitäkään en mene lupaamaan vaan katsotaan. 

Mukavaa kesän jatkoa kaikille!

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Vitamiinit




Näiden ylläolevien reseptit sain siis mukaani sairaalasta ja ainakin tällä tietoa syön niitä koko loppuelämäni. Lisäksi syön näitä: 



Tarkoitus olisi myös hakea apteekist joku omega valmiste, koska en syö ollenkaan kalaa tms. tuotteita. 



sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Tunnistettavissa

Ken näistä tunnistaa niin tunnistakoon :) Siinäpä sitä on lähtötilanne ja tilanne tänään. 



maanantai 31. toukokuuta 2010

Toukokuun viimeinen


Viime kesäinen kuva :)

Paino se vaan puksuttaa alahapäin, mikäs sen mukavampaa. Melkein joka viikko ruokavaliomuutoksen jälkeen on lähtenyt reilu kilo viikossa. Tällä vauhdilla kiloja on hyvinkin 20 poissa sitten jälkitarkastuksessa. 

Liikunnalla kulutetut kalorit poistin tuosta sivupalkista. Liikun kuitenkin keskimäärin kuutena päivänä viikossa, joskus seitsemänäkin. Kävely ja pyöräily. Nyt uutena mukana sauvakävely ja kohta aloitan taas uinnit. 

Niin vaatteista, yhdet niistä farkuista mitkä eivät menneet jalkaan parisen viikkoa sitten menevät nyt jalkaan :D Uskoisin että syksyllä saan niistä sen pienimmänkin koon jalkaani :)

En tiedä postailenko joka viikko, mutta painon päivitän kyllä. 

Mukavaa kesää kaikille! 

maanantai 24. toukokuuta 2010

Tällä kertaa näin


Viime viikon jälkeen muutin hieman syömisiäni. Lisäsin rasvan ja proteiinin määrää, tiputtaen hiilihydraatit mahdollisimman alas. Liekö sitten se tai ihan muuten vaan, mutta paino tippui ihan hyvin. Alitin sekä sadan kilon rajan, että hyppäsin sairaalloisen lihavuuden puolelta vaikean lihavuuden puolelle. Seuraavaan rajaan onkin sitten enemmän matkaa, mutta ehkä sekin on mahdollista saavuttaa muutaman kuukauden aikajaksolla. 

Tulleista housuista mahtuivat jalkaan kahdet, ne harmaat suorat housut ja pillifarkut. Mutta ei se haittaa, minulla on odottamassa kolmet samanlaiset farkut kolmessa eri koossa joten housuongelmia ei tulevaisuudessa vissiin ole. En jaksa harmitella tuon firman ongelmia kokojen kanssa enää, farkut olivat kuitenkin niin halvat ja mahtuvat päälle tulevaisuudessa. 

Liikunta on ollut viime päivinä oikeastaan vain pyöräilyä, toinen jalka on kipeytynyt niin ettei paljoa kärsi kävellä :( Mutta ei se mitään, pyöräily on ihan hauskaa ja kehitin itselleni pyöräilyhaasteen eli pyrin pyöräilemään seuraavan kymmenen viikon aikana 650km. Haaste alkoi 21.5 ja päättyy heinäkuun lopulla. Uskon kyllä, että tuo kilometri määrä tulee täyteen ennen sitä ja mikäs sen hienompaa :)

Vastaan tässä myös yhteen jätettyyn kommenttiin, koska siinä kysyttiin ihan fiksuja asioita :)
Ilot ja surut eivät tietenkään leikkauksen mukana mihinkään hävinneet, pitää vain etsiä muita keinoja purkaa asioita kuin syöminen. Eikä minun edes tekisi mieli syödä iloon/suruun. Noudatan suhteellisen tarkasti sitä kaloritavoitetta minkä olen itselleni asettanut. Yhtään enempää en oikeastaan pystyisi syömään, siinä tulee ihan fysiikka vastaan. Mahaan ei yksinkertaisesti mahdu määräänsä enempää, ainakaan ilman seurauksia. 

Taannoin vietimme perheenjäsenen juhlia, söin siellä yhden miniviipaleen kakkua ja yhden pienen muffinin. Noin 20min syömisestä alkoi voimakas pahoinvointi. Ei ollut kyllä ensimmäinen kerta leikkauksen jälkeen kun syön täytekakkua (tai siis maistan) eli siitä voi vetää johtopäätökset että makeat herkut kannattaa jättää minimiin. Ainoat makeat mistä ei ole tullut pahoinvointia ovat suklaa ja korvapuustit. Olen ihan tyytyväinen :) 

Muu perhe syö muuta ruokaa (mutta syy ei ole leikkauksessa vaan ihan ruokailutottumuksissa), ei ole vaikeuksia pysyä omissa ruuissani ja vaikka perhe hetkuttelisikin niin ei ole kovinkaan vaikea pysyä erossa herkuista. Tietysti jos mua huvittaa syödä pari suklaapalaa niin sitten syön tai jos tekee mieli pullaa niin sitten maistan. Mutta ei ole minkäänlaista himoa minkään syömiseen. 

Alkoholia en käytä ollenkaan (enkä poltakaan), joten valitettavasti en osaa vastata kysymykseen että miten on näiden asioiden laita leikkauksen jälkeen. 

Olen edelleen tyytyväinen valintaani mennä leikkaukseen ja pysyn valitsemallani tiellä. Lääkärissä ei ole tarvinnut leikkauksen jälkeen käydä, seuraava siihen liittyvä lekuri on noin. 4kk päästä leikkauksesta. 





maanantai 17. toukokuuta 2010

Vastustaa


Kuva on yhdeltä pyöräilyreissultani :) 

Niin, vastustaa. Satanen ei meinaa millään mennä rikki. Ehkä se kuitenkin tässä kuussa alittuu, ainakin toivoa sopii :) 

Ensimmäinen erä housutilauksesta tuli, toiset menivät päälle (ne harmaat suorat housut) mutta koko 20 farkuista ei (ne mitä minulla jo kokoa 18 on). Toivottavasti huomenna tulis se toinen paketti ja siitä menis farkutkin päälle. 

Kävin Kapp Ahlissa sovittamassa farkkucapreja tänään. Muistin miksi inhoan sovittamista kuin ruttoa, ne kokovartalopeilit. Vaikka kiloja on viime kesästä mennyt kohta 34 niin sama läski sieltä pelistä takaisin katsoi. 

Ilmassa on jonkinlaista väsymystä. Nivelkivut on riehaantuneet, liekö johtuu lämmöstä. Lonkat, polvet, nilkat tai oikeestaan kaikki lonkista alahapäin on niin kipeenä ettei kärsi oikein kävellä. Ei huvittais liikkua muullakaan lailla mutta pitää edes yrittää ettei ihan repsahda sohvaperunaksi. Toi ilma on kyllä sellanen että mielummin tekis jotain muuta kun liikkus, viileämmällä on mukavampi sporttailla.